Hyvässä ja pahassa, tänä päivänä tuotto-odotus myös viestinnän osalta on yrityksissä lisääntynyt. Jokainen euro, jonka yritys allokoi rahoistaan, on sijoitus, jolle odotetaan tuottoa. Jos ei tuottoa, ei budjettia eikä johtoryhmäpaikkaa.
Investointi määritelmänsä mukaisesti edellyttää, että sen tuloksellisuus ja takaisinmaksu todennetaan. Se puolestaan edellyttää systemaattista seuraamista ja mittaamista. Joka puolestaan edellyttää budjetin, yrityksen liiketoiminnan ja strategian linkitystä siihen.
Viestintä on organisaatiossa investointi. Näin ollen sen tulisi järkevästi ajatellen olla tuloksellista, organisaation toimintaa tukevaa ja kustannustehokasta. Sen tulee pohjautua organisaation arvoihin. Sen tavoite on lisätä organisaation mainepääomaa ja sitä kohtaan tunnettua luottamusta. Ja viestinnän tuloksellisuus tulee kyetä osoittamaan.
Viestinnän liiketoimintalogiikka voisi näyttää tältä:
Liiketoimintastrategia
-> Viestintästrategia / viestinnän strategiset linjaukset
-> Avainviestit ja tarina
-> Sisältö
-> Kohderyhmät, sidosryhmät ja -henkilöt
-> Kanavat ja foorumit
-> Sitoutumisen ja innostusten edellytysten luominen ja vahvistaminen
-> Potentiaaliset aktiiviset (ostajat, rekrytoitavat, kumppanit, jne)
-> Liikevaihto kasvaa / kulut pienenevät
-> Nettotulos paranee
Viestinnän tavoite on liiketoimintastrategiaan pohjautuen tavoittaa yritykselle merkittävät sidosryhmät, kertoa niille yrityksen lupaukset ja näin sitouttaa ne yritykseen. Tästä prospektijoukosta sitten ”suodattuvat” yrityksen tuotteen ostajat (esimerkiksi), yritykseen töihin
tulijat tai yrityksen kumppaniksi tulijat.
Liiketoiminnan näkökulmasta viestinnän tavoite on auttaa parantamaan yrityksen nettotulosta. Tämä tapahtuu auttamalla kasvattamaan liikevaihtoa ja/tai alentamaan kuluja.
Viestintää tulee siis seurata ja mitata tekemisen (output) sekä tulosten (outcome) osalta, sekä määrällisesti että laadullisesti, ja viestinnän että liiketoiminnan näkökulmasta. Systemaattinen mittaaminen mahdollistaa sekä viestinnän investointien käytön tehon todentamisen että viestinnän tarkemman strategisen suunnittelun.
Toki viestinnän tulosten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden, esimerkiksi myynnin, syy-seuraussuhde on vaikeaa todistaa. Tähän onkin syytä kehittää edes jonkinlaisia mittareita. Poikittaisia korrelaatioita viestinnän ja liiketoiminnan välillä voidaan ja täytyy tehdä. Lopullisena tavoitteena on viestinnän investoinnin tuotto, tuo maaginen ROI (Return on Investment).
Viestintää ei voida nykypäivänä tehdä tuurilla tai sokeasti roiskien – että tehdään kauhean paljon kaikkea jännää ja sitten jotain tapahtui, tai sitten ei. Viestinnän tulee pohjautua yrityksen strategiaan, ja sen tekemistä ja tuloksellisuutta tulee seurata ja mitata. Vain siten viestintää voidaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti ohjata ja kehittää siten, että se tukee yrityksen tavoitteita.
Investointi määritelmänsä mukaisesti edellyttää, että sen tuloksellisuus ja takaisinmaksu todennetaan. Se puolestaan edellyttää systemaattista seuraamista ja mittaamista. Joka puolestaan edellyttää budjetin, yrityksen liiketoiminnan ja strategian linkitystä siihen.
Viestintä on organisaatiossa investointi. Näin ollen sen tulisi järkevästi ajatellen olla tuloksellista, organisaation toimintaa tukevaa ja kustannustehokasta. Sen tulee pohjautua organisaation arvoihin. Sen tavoite on lisätä organisaation mainepääomaa ja sitä kohtaan tunnettua luottamusta. Ja viestinnän tuloksellisuus tulee kyetä osoittamaan.
Viestinnän liiketoimintalogiikka voisi näyttää tältä:
Liiketoimintastrategia
-> Viestintästrategia / viestinnän strategiset linjaukset
-> Avainviestit ja tarina
-> Sisältö
-> Kohderyhmät, sidosryhmät ja -henkilöt
-> Kanavat ja foorumit
-> Sitoutumisen ja innostusten edellytysten luominen ja vahvistaminen
-> Potentiaaliset aktiiviset (ostajat, rekrytoitavat, kumppanit, jne)
-> Liikevaihto kasvaa / kulut pienenevät
-> Nettotulos paranee
Viestinnän tavoite on liiketoimintastrategiaan pohjautuen tavoittaa yritykselle merkittävät sidosryhmät, kertoa niille yrityksen lupaukset ja näin sitouttaa ne yritykseen. Tästä prospektijoukosta sitten ”suodattuvat” yrityksen tuotteen ostajat (esimerkiksi), yritykseen töihin
tulijat tai yrityksen kumppaniksi tulijat.
Liiketoiminnan näkökulmasta viestinnän tavoite on auttaa parantamaan yrityksen nettotulosta. Tämä tapahtuu auttamalla kasvattamaan liikevaihtoa ja/tai alentamaan kuluja.
Viestintää tulee siis seurata ja mitata tekemisen (output) sekä tulosten (outcome) osalta, sekä määrällisesti että laadullisesti, ja viestinnän että liiketoiminnan näkökulmasta. Systemaattinen mittaaminen mahdollistaa sekä viestinnän investointien käytön tehon todentamisen että viestinnän tarkemman strategisen suunnittelun.
Toki viestinnän tulosten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden, esimerkiksi myynnin, syy-seuraussuhde on vaikeaa todistaa. Tähän onkin syytä kehittää edes jonkinlaisia mittareita. Poikittaisia korrelaatioita viestinnän ja liiketoiminnan välillä voidaan ja täytyy tehdä. Lopullisena tavoitteena on viestinnän investoinnin tuotto, tuo maaginen ROI (Return on Investment).
Viestintää ei voida nykypäivänä tehdä tuurilla tai sokeasti roiskien – että tehdään kauhean paljon kaikkea jännää ja sitten jotain tapahtui, tai sitten ei. Viestinnän tulee pohjautua yrityksen strategiaan, ja sen tekemistä ja tuloksellisuutta tulee seurata ja mitata. Vain siten viestintää voidaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti ohjata ja kehittää siten, että se tukee yrityksen tavoitteita.
