Moni ihminen, yritys, organisaatio ja järjestö on kysynyt itseltään, mennäkö sosiaaliseen mediaan vai ei? Sosiaalisen median luonnetta ajatellen kysymys hieman väärä, sillä pitäisi kysyä ollaanko sosiaalisessa mediassa vai ei? Shakespearen klassinen kysymys on jälleen ajankohtainen.
Sosiaalisessa mediassa on todellakin kyse olemisesta, läsnäolosta, ei vain menemisestä. Mikäli sosiaalisesta mediasta halutaan jotain hyötyä, on siellä oltava läsnä. Mitkä sitten olisivat yrityksille ja organisaatioille sopivia tapoja olla sosiaalisessa mediassa?
Olemisen pitää lähteä siitä, että tuntee sosiaalista mediaa ja sen pelisääntöjä. Vanhat median toimintatavat eivät toimi. Sosiaalisessa mediassa viestintää ei voi hallita, siellä on oltava valmiutta vuorovaikutukseen, käyttäjät ovat kuninkaita ja massasta erottautuminen on vaikeaa. Kun sosiaalinen media on tullut tutuksi, voidaan miettiä omaa tapaa olla läsnä sosiaalisessa mediassa. Onko blogi sopiva? Kuka sinne kirjoittaa, mitä, kuinka usein? Miten siitä saisi elämänmakuisen? Vai ollaanko Facebookissa, siellähän kaikki muutkin ovat. Miten saisimme tykkääjiä? Mitä tarjoamme ihmisille? Pitäisikö palkata joku hoitamaan sosiaalista mediaa? Onkohan se liian kallista?
Sosiaalisen median onnistunut hyödyntäminen vaatii myös rohkeutta ja kekseliäisyyttä. Puheet huomiotaloudesta ovat melko osuvia sosiaalisen median kohdalla. Jollain konstilla olisi saatava huomiota ja koska useimmat organisaatiot myös miettivät uusia keinoja, on koko ajan keksittävä uusia tapoja olla sosiaalisessa mediassa ja ihmisten huomion saamiseksi.
Onko sosiaalisessa mediassa olemisesta lopulta oikeaa hyötyä? Tavallisten ihmisten kannalta kyse on pitkälti viihtymisestä, vuorovaikutuksesta ja rupattelusta. Organisaatioille tämä tuskin riittää. Mitä Silja Line on saavuttanut lähes 80 000 kaverilla Facebookissa? Tai Audi 60 000 kaverilla? Yritykset eivät kerro näitä vaikutuksia, sikäli kun niitä pystyvät tutkimaan. Kukaan ei ole julkisesti osoittanut, että sosiaalisesta mediasta olisi selkeästi mitattavaa hyötyä, vaikka saisi suuria määriä ihmisiä yhteisöisiinsä tai faneikseen.
Toisaalta voidaan kysyä, olisiko siitä haittaa, jos ei ole sosiaalisessa mediassa? Uskoisin, että sosiaalisessa mediassa oleminen tuo mukanaan positiivisia asioita, kuten näkyvyyttä ja läheisemmän kontaktin asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Monet näistä hyödyistä on välillisiä, joita on vaikea tai liki mahdotonta yksiselitteisesti mitata.
Sosiaalisen median hypetyksen keskellä on syytä muistaa, että moni organisaatio ja yritys voi toimia hyvin menestyksekkäästi ilman sosiaalista mediaa. Vaikka sosiaalisen median luotijuna menee kovaa, voi rauhallinen eteneminen olla kannattavampaa kuin hätäily. On nimittäin muistettava, että sosiaalisessa mediassa on myös mahdollisuus tehdä virheitä ja vahinkoa. kaikkien hyötyjen lisäksi organisaation on hyvä miettiä sosiaaliseen mediaan liittyviä riskejä.
Sosiaalisessa mediassa on todellakin kyse olemisesta, läsnäolosta, ei vain menemisestä. Mikäli sosiaalisesta mediasta halutaan jotain hyötyä, on siellä oltava läsnä. Mitkä sitten olisivat yrityksille ja organisaatioille sopivia tapoja olla sosiaalisessa mediassa?
Olemisen pitää lähteä siitä, että tuntee sosiaalista mediaa ja sen pelisääntöjä. Vanhat median toimintatavat eivät toimi. Sosiaalisessa mediassa viestintää ei voi hallita, siellä on oltava valmiutta vuorovaikutukseen, käyttäjät ovat kuninkaita ja massasta erottautuminen on vaikeaa. Kun sosiaalinen media on tullut tutuksi, voidaan miettiä omaa tapaa olla läsnä sosiaalisessa mediassa. Onko blogi sopiva? Kuka sinne kirjoittaa, mitä, kuinka usein? Miten siitä saisi elämänmakuisen? Vai ollaanko Facebookissa, siellähän kaikki muutkin ovat. Miten saisimme tykkääjiä? Mitä tarjoamme ihmisille? Pitäisikö palkata joku hoitamaan sosiaalista mediaa? Onkohan se liian kallista?
Sosiaalisen median onnistunut hyödyntäminen vaatii myös rohkeutta ja kekseliäisyyttä. Puheet huomiotaloudesta ovat melko osuvia sosiaalisen median kohdalla. Jollain konstilla olisi saatava huomiota ja koska useimmat organisaatiot myös miettivät uusia keinoja, on koko ajan keksittävä uusia tapoja olla sosiaalisessa mediassa ja ihmisten huomion saamiseksi.
Onko sosiaalisessa mediassa olemisesta lopulta oikeaa hyötyä? Tavallisten ihmisten kannalta kyse on pitkälti viihtymisestä, vuorovaikutuksesta ja rupattelusta. Organisaatioille tämä tuskin riittää. Mitä Silja Line on saavuttanut lähes 80 000 kaverilla Facebookissa? Tai Audi 60 000 kaverilla? Yritykset eivät kerro näitä vaikutuksia, sikäli kun niitä pystyvät tutkimaan. Kukaan ei ole julkisesti osoittanut, että sosiaalisesta mediasta olisi selkeästi mitattavaa hyötyä, vaikka saisi suuria määriä ihmisiä yhteisöisiinsä tai faneikseen.
Toisaalta voidaan kysyä, olisiko siitä haittaa, jos ei ole sosiaalisessa mediassa? Uskoisin, että sosiaalisessa mediassa oleminen tuo mukanaan positiivisia asioita, kuten näkyvyyttä ja läheisemmän kontaktin asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Monet näistä hyödyistä on välillisiä, joita on vaikea tai liki mahdotonta yksiselitteisesti mitata.
Sosiaalisen median hypetyksen keskellä on syytä muistaa, että moni organisaatio ja yritys voi toimia hyvin menestyksekkäästi ilman sosiaalista mediaa. Vaikka sosiaalisen median luotijuna menee kovaa, voi rauhallinen eteneminen olla kannattavampaa kuin hätäily. On nimittäin muistettava, että sosiaalisessa mediassa on myös mahdollisuus tehdä virheitä ja vahinkoa. kaikkien hyötyjen lisäksi organisaation on hyvä miettiä sosiaaliseen mediaan liittyviä riskejä.
