Taantuma on pannut yritystarinat ja strategiset viestit uusiksi. Nopea toimintaympäristön muutos ja sumea tulevaisuus asettavat yhä uusia kysymyksiä yritysjohdolle, esimiehille ja viestintäammattilaisille. Ovatko aiemmat strategiaviestit vielä käyttökelpoisia? Mitä sanotaan, kun ei olla varmoja tai ei ole aavistusta siitä, mitä tuleman pitää?
Olen seurannut yritysten talousviestintää ja talousuutisointia sekä suomalaisessa että kansainvälisessä mediassa. Perusero on, että Suomessa vieläkin hyssytellään, kun muualla sanotaan suoraan, että lamaan ollaan menossa. Myös erilaisista vaihtoehtoisista skenaarioista puhutaan avoimesti ja kriittisesti. Meillä sellaista ei katsota hyvällä vaan sanotaan, että media lietsoo lamatunnelmia. Näinköhän vain?
Aika vakiintuneeksi viestiksi on tullut, että tämä vuosi on paha, ensi vuosi pahempi ja sitten helpottaa. Hokema sai alkunsa joko poliitikkojen tai analyytikkojen suusta. Nyt sitä toistetaan yritysjohdon suulla. Pian se on kollektiivinen totuus.
Viime lamasta ei ole opittu. Syvimmässä lamassa vuonna 1991 todisteltiin, että vuoden 1993 lopulla helpottaa. Toisin kävi. Saatiin odotella senkin jälkeen vielä vuosia, ennen kuin kunnolla toivuttiin. Alakohtaisia eroja tietysti oli.
Miten taantumasta tai lamasta pitäisi puhua? Mikä on vastuullista yritysviestintää? Voisivatko viestintäammattilaiset olla asiantuntijoina taantumapuhekulttuuriin kehittämisessä?
Kommentoi...
Elisa Juholin
Professori Elisa Juholin johtaa Työyhteisöviestintä 2010 -hanketta ja toimii Biblon asiantuntijana
Karoliina Malmelin, 998 päivää sitten
Kysymys toimittajan etiikasta ei ole yksioikoinen. Aina on olemassa toivon pilkahduksia ja merkkejä paremmasta. Journalistin oikeus ja velvollisuus on valita, mitä kirjoittaa ja mistä näkökulmasta. Harva on halunnut tässä kriisissä ottaa laman lietsojan viittaa harteilleen.
Anne Kosonen, 1038 päivää sitten
Kuitenkin Elisan antaman uuden viestinnän määrittelyn mukaan viestintää teemme kaikki, joten vaikka olisikin vain kaksi viestijäosapuolta tilanteessa, vaikuttaa heidän välinen kommunikaationsa koko yritykseen.
Viestintä ei koskaan ole vain faktoja vaan sisältää aina myös tunnetta ja arvomäärityksiä. Kaikkein eniten yrityksen arvoista kertoo viestijöiden tapa toimia. Miten, missä ja kenelle asiat kerrotaan niin kuin ne ovat?
Jos jätetään mahdollisimman paljon kertomatta, muodostaa jokainen erilaisen kuvan tilanteesta niistä hajanaisista tiedon rippeistä, joita onnistuu keräämään. Kyräily kasvaa ja huhut valtaavat alaa. Johdolla on edelleen vastuunsa viestinnän onnistumisesta, johon he voivat käyttää apunaan viestinnän ammattilaisia, mutta koko organisaatio täytyy saada mukaan keskusteluun.
Tuija Toivola, 1172 päivää sitten
Tässä minusta selvästi tulee esille johtajuus ja se että karismaattiset ja vahvat johtajat uskaltavat puhua asioista suoraan ja ovat valmiita laittamaan itsensä peliin. Eivät hyssyttele eivätkä puhu lietsonnasta vaan kohtaavat tosiasiat avoimesti.
Mielenkiintoista nähdä milloin alkaa tulla ensimmäisiä positiivisia merkkejä taloudesta ja miten niistä viestitään. Ainakin asuntokaupan elpymisen osalta tarvitaan asiantuntijoiden mielestä vielä paljon vankempia merkkejä talouden tasaantumisesta ennen kuin kuluttajien luottamus palautuu ja asuntokauppa lähtee taas vilkastumaan.
Heta-Liisa Malkavaara, 1191 päivää sitten
Olen muuten kyllä sitä mieltä, että media lietsookin lamatunnelmia. Asioiden tilasta pitää kyllä rehellisesti kertoa, mutta mielestäni mainostoimisto Bobin "älä ruoki lamaa" -kampanja on tärkeä vastaviesti, vaikka kyseessä on toki mainostoimiston oma lehmä ojassa...
Tuuli Tukiainen, 1191 päivää sitten