Kevättalvella 2009 olin palaamassa äitiyslomalta hiljalleen takaisin työelämään. Kuten ensimmäinen äitiysloma esikoisen kanssa myös kuukaudet kuopusta hoivatessa kasvattivat – myös ammatillisesti. Ensimmäisellä äitiyslomallani koin oppineeni jotakin johtajuudesta, toinen lapsonen vihjasi vastuullisuudesta.

Ennen taistelutantereille palaamista kuulostelin taantuvaa maailmaa. Mietin, miten viestintä voi vastata kompuroivan yritysmaailman huutoon. Mikä viestinnässä on juuri nyt tärkeää?

Intuitio alleviivasi, että nyt jos koskaan tarvitaan tolkullisuutta kaikessa tekemisessä. Ja jotta tolkullinen tekeminen kestää vaikeiden aikojen yli, tarvitaan vastuullisuutta. Ja vastuullista tekemistä kirittämään tarvitaan vastuullista viestintää.

Median suunnalla uutisen rinnalle kuninkaaksi tuntui nousseen vastuullisen viestinnän vaatimus – hyväkään aihe ei kanna, jos sen lähde ei ole luotettava.

Ajatus Vastuulliset viestijät –ryhmän perustamisesta LinkedIn:iin syntyi siis kuin itsestään. Se oli keinoni konkretisoida aavistusta siitä, että viestinnän vastuullisuus on tärkeä ilmiö, joka ansaitsee kasvun yhteisellä alustalla.

Vastuullisuudesta viestiminen – askarruttava alailmiö

Vastuulliset viestijät -ryhmään alkoi heti liittyä vilkkaasti ihmisiä. Tuntui, että aihe kiinnosti, vaikka useimmilla ei ollutkaan valmiita vastauksia kysymyksiin – eikä oikeastaan edes kysymyksiä tai kannanottojakaan. Ilmiö kellui yhteisessä odottavassa alitajunnassa.

Samaan aikaan keskustelimme asiakkaidemme kanssa yhdestä vastuullisen viestinnän ”alailmiöstä”: vastuullisuudesta viestimisestä. Vaikutti, että vastuullisesta toiminnasta haluttaisiin kertoa, mutta kertomisen keinot puuttuivat. Uskottiin, että vastuullisuudesta viestiminen koettaisiin viherpesuksi tai kilven kiillottamiseksi.

Pilgrim toteutti toimittajakyselyn vastuullisuudesta viestimisen aihepiiristä. Kyselyyn vastasi 55 toimittajaa ja suurin osa (94%) vastasi, että vastuullisuudesta viestiminen kiinnostaa. Parhaiksi tavoiksi kertoa vastuullisesta toiminnasta mainittiin tiedotteet ja tarinat.

Henkilökohtaisesti haluan kannustaa yrityksiä kertomaan hyvää ajavista hankkeista – hyviä uutisia tarvitaan, ja niitä on!

Vastuullinen viestintä: rohkeasti totta

Tämän vuoden huhtikuussa Pilgrim toteutti toisen toimittajakyselyn: tällä kertaa viestinnän vastuullisuudesta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 70 aikakauslehdissä, sanomalehdissä ja muissa medioissa työskentelevää toimittajaa.

70 prosenttia kyselyyn vastanneista toimittajista piti suomalaisten yritysten viestintää joko melko vastuullisena tai erittäin vastuullisena.

Vastaajien mukaan vastuullinen viestintä on faktapohjaista, totuudenmukaista ja selkeää. Yrityksiltä toimittajat odottavat avoimuutta, toiminnan läpinäkyvyyttä sekä rohkeutta. Vastuuttomana pidettiin asioista vaikenemista sekä markkinoinnin ja viestinnän sekoittamista keskenään.

Huomionarvoista kyselyssämme oli, että avoimiin vastauksiin oli vastattu vuolaasti ja niistä kävi ilmi, että toimittajia ei aina kohdella ehkä kaikkein kestävimmällä tiedolla. Vastuullisen viestinnän vaatimus ei siis liene aiheeton.

Vastuulliset viestijät -ryhmän ensitapaaminen

Toukokuussa Pilgrim järjesti Vastuulliset viestijät -ryhmän ensimmäisen tapaamisen. Samassa yhteydessä ryhmä perustettiin myös Facebookiin. Tapaamisessa pohdittiin, mitä vastuullinen viestintä on, mikä sen suhde vastuulliseen toimintaan on ja mitä haasteita tulevaisuus tuo tullessaan.

Vastuulliseen toimintaan löytyi useita näkökulmia. Yksi näkökulma on, että viestinnän seuraamukset määrittelevät sen vastuullisuuden. Muita kriteerejä vastuulliselle viestinnälle olivat keskustelijoiden mukaan esimerkiksi nopeus, tasapuolisuus ja johdonmukaisuus.

Vastuulliselle viestinnälle asetettujen kriteerien nähtiin eroavan jonkin verran riippuen siitä, oliko kyseessä yritys vai voittoa tavoittelematon yhteisö. Vastuu omistajia kohtaan ja liiketoiminnan turvaaminen nähtiin oleelliseksi osaksi yrityksen vastuullisuutta ja vastuullista viestintää.

Ollaan ihmisiksi!

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että maine ja vastuullisuus lähtevät omasta toiminnasta ja arvomaailmasta. Työelämässä vastuullisuus vaatii jatkuvaa tasapainoilua.  Kysymys on pienistä valinnoista: mitä kertoa ja mitä jättää kertomatta?

Ajatuksia herätti myös yrityksen tai yhteisön toiminnan vaikutus viestinnän vastuullisuuteen. Keskustelijoilla oli eriäviä mielipiteitä siitä, kuinka voimakkaasti nämä asiat ovat toisistaan riippuvaisia. Kysymys siitä, voiko viestintä olla vastuullista vaikka toiminta olisi vastuutonta, jäi vaille lopullista vastausta.

Todettiin, että vastuullisen viestinnän – kuin myös vastuullisen liiketoiminnan – taustalla vaikuttavat vanhat, tutut opit: hyvä ihmisyys ja hyvät käytöstavat. Pilgrimin slogan ”Ollaan ihmisiksi!” viitoittaa tietä vastuullisuuden ytimeen.