Työyhteisöviestintä 2010 – hanke käynnistyi vuonna 2005 silloisessa Heliassa. Hankkeen vetäjäksi oli rekrytoitu Elisa Juholin, joka vaikutti samaan aikaan Helsingin yliopistossa. Tavoitteiksi määriteltiin viestintäajattelun uudistaminen sekä työkalujen ja menetelmien kehittäminen viestinnän suunnitteluun ja arviointiin. Työyhteisöviestinnän käsite valittiin huolellisen pohdinnan jälkeen, koska haluttiin tehdä pesäeroa vanhentuneeseen sisäiseen viestintään. Silloin ei vielä tiedetty Biblosta eikä verkkopalvelustakaan, eli kyse on tyypillisestä postmodernista projektista, jonka alussa ei tiedetä, minne lopulta päädytään.
Hanke käynnistyi perustutkimuksella vuonna 2005. Ensimmäinen raportti julkistettiin 2006 ja varsinainen empiirinen raportti ja työyhteisöviestinnän uusi agendamalli vuonna 2007.
Siitä erkaantui kolme toisiinsa niveltyvää haaraa:
Bibloa on kehitetty digitaalisen viestinnän peesissä, ja termit ovat olleet kulloisenkin hetken tuotteita. Alkuvaiheen suunnitelmissa puhuttiin suunnittelumallista tai käsikirjasta, jonka saattoi ymmärtää mapiksi suunnittelualustoja. Sitä tuskin vakavasti ajateltiin, sillä ajatus viestinnän portaalista tuntui houkuttelevalta. Se kuitenkin hylättiin staattisuutensa vuoksi. Keskustelu jatkui palvelukonseptista ja verkkotyökalusta, joka korvaisi tuohon aikaan yleisesti käytetyt Cd-romit. Verkkotyökalun rinnalla on puhuttu koko ajan myös verkkopalvelusta.
Kehittäminen alkoi konkreettisesti vuoden 2007 alkupuolella yhdessä Fountain Parkin kanssa, joka on verkkoliiketoimintaan erikoistunut yritys. FP oli mukana jo hankkeen ensimmäisessä vaiheessa yhtenä tutkimusorganisaationa. Aluksi verkkopalvelua kehitettiin staattiseksi kokoelmaksi viestinnässä hyödynnettäviä työpohjia sekä ammattilaisen tarvitsemaa ammatillista tietoa.
Palvelua suunniteltiin erilaisten kielikuvien avulla. Yksi ehdotus oli talo, jonka eri huoneet muodostavat erilaisia viestintäympäristöjä. Palvelun käyttäjä astuu valitsemaansa huoneeseen ja työstää siellä aineistojaan. Toinen ehdotus oli tähtikartta. Ideoitiin, että viestinnän teemat ovat tähtiä, joita klikkaamalla voi syventyä niihin. Aluksi palvelu oli hyvin yksilölähtöistä, ajateltiin lähinnä viestintästrategioiden parissa puurtavaa ammattilaista. Hankkeen tuottama teoreettinen tieto kuitenkin puhui sen puolesta, että lisäarvoa syntyy nimenomaan yhdessä tekemällä eli siinäkin haluttiin olla uudistajia.
Loppuvuodesta 2007, kun ensimmäisiä versioita esiteltiin ulkopuolisille, yhteisöllisyys nousi vahvasti esiin. Oikeastaan se vyöryi joka puolelta, ja Facebook-buumi vahvisti sitä entisestään. Oltiin vahvasti sitä mieltä, että pelkkä aineistojen hyödyntäminen ei riitä. Kaivattiin verkottumismahdollisuutta organisaatioiden sisällä ja käyttäjien kesken. Yhtensä visiona esitettiin, että rakennetaan eräänlainen viestinnäntekijöiden facebook.
Vuoden 2007–2008 vaihteessa alkoi uusi vaihe, jota avitti myös se, että Viestinnän vallankumous kirja oli valmistumassa ja julkaisuajankohdaksi kaavailtiin 2008 ensimmäistä kvartaalia. Kirjan kustantajaksi oli valikoitunut WSOYpro, joka alkuvaiheessa oli kiinnostunut ottamaan tuotevalikoimaansa kirjan lisäksi verkkopalvelun ja mittariston. Neuvotteluissa pohdittiin, synnytetäänkö yksi lapsi eli kirja, kaksoset eli kirja ja verkkopalvelu, vai odotetaanko vielä ja synnytetään kolmoset, joissa mittaristokin on mukana. Lopulta päädyttiin kirjaan ja verkkopalveluun, koska ne tukivat toisiaan. Kirjan lukujen lopussa on työkirjat, jotka olivat sisällöltään suurin piirtein samoja kuin verkkopalvelussa. Ideana oli, että lukija siirtyy työstämään omaksumiaan asioita verkossa, joka mahdollistaa yhdessä pohtimisen ja tekemisen.
Samaan aikaan Fountain Park, joka oli hyödyntänyt Sempre Median asiantuntemusta, suositteli että Sempre jatkaisi suorana kumppanina palvelun suunnittelussa. Sempre astui kuvioihin vuoden 2007–2008 vaihteessa ja kehitys lähti liikkeelle uusin voimin.
Talosta ja tähtikartasta siirryttiin nyt kirjahyllyyn, joka oli Sempren idea. Tässä muodossa se oli Biblon ensimmäinen versio. Se julkistettiin yhdessä Viestinnän vallankumouksen kanssa huhtikuussa 2008. Kirjahylly-metafora jakoi mielipiteitä: toiset pitivät, toiset eivät. Ehkä hankalinta oli vääntää ajatus siihen muotoon, että dokumentti onkin kirja. Palvelu kuitenkin sai nimensä tämän vaiheen mukaan kevättalvella 2008. HAAGA-HELIAssa järjestettiin nimikilpailu, jonka medianomiopiskelija Felix Siivonen voitti. Voittaja oli testaamassa palvelua HAAGA-HELIAn Merja Draken ja Sempren Markku Pihlajan vetämässä sessiossa ja sai inspiraationsa sieltä.
Kun Biblo oli julkistettu, alettiin miettiä markkinointia ja käännyttiin mainostoimisto Huvilan puoleen. Siellä nähtiin, että kirjahyllymalli ei toimi eikä ulkoasu muutenkaan ole kovin houkutteleva. Huvilalle annettiin vapaat kädet laatia oma ehdotuksensa. Niinpä he hylkäsivät kirjahyllyn ja esittivät työpöytämallin ja uuden värimaailman, jotka jäivätkin olemaan.
Uusi konsepti pakotti miettimään myös koko rakenteen ja sisällön uusiksi. Tätä jatkettiin yhdessä HAAGA-HELIAlaisten ja Sempren kanssa. Erilaisia ryhmiä tutustui eri versioihin ja antoi kommenttejaan, muun muassa yhteisöviestinnän opettajat olivat aktiivisesti mukana. Keväällä 2009 konsepti oli siinä vaiheessa, että oli aika toden teolla tuottaa sisältöä. Strategisissa kaavailuissa ja benchmarkauksissa todettiin, että verkkopalveluja on markkinoilla paljon ja uusia tulee koko ajan. Biblon ydin on sisältö, johon pitää suunnata paukkuja.
Opiskelijoita yritettiin rekrytoida toimittajiksi eri vaiheissa osana opintosuorituksia, mutta tulos oli laihanlainen. Keväällä 2009 päätimme laittaa verkkotoimittajan paikan haettavaksi kesäksi 2009. Tehtävään palkattiin Anne Kosonen, HAAGA-HELIAn medianomiopiskelija.
Tuolloin Biblo muutti vuodeksi testiversio-osoitteeseensa ja Anne pakkasi Bibloon perustietoa viestinnän ammatillisista säännöistä, järjestöistä sekä viestinnän termistön selityksineen. Kun Infor tuli kuvioon mukaan, näkökulma siirtyi entistä enemmän loppukäyttäjiin. Siltä pohjalta muutettiin termejä ja rakennetta.
Biblossa puhutaan mahdollisimman tutulla ja käytäntöjä lähellä olevin termein. Työpöytä on tästä hyvä esimerkki, vaikka se onkin verkossa aina mukana ja sisältää dokumentit digitaalisina.
Biblo pyrkii aina helppokäyttöisyyteen ja käyttäjien palveluun. Siksipä vuoden 2010 alussa tehdyn käyttäjätestauksen antamat tekniset parannusehdotukset toteutettiin ennen Biblon lanseerausta nykyisessä osoitteessaan.
Biblo on jatkuvasti päivittyvä ja kehittyvä viestijän työkalupakki viestinnän kehittämiseen ja opiskelijan kasvualusta viestijäksi. Biblo ei ole koskaan valmis, vaan se kehittyy, päivittyy ja uudistuu jatkuvasti. Viimeisimmät muutokset ennen palvelun lanseerausta tehtiin Biblon etusivulle, joka tarjoaa nyt tuoreimmat sisällöt jokaisen kirjautumisen yhteydessä.
Koska Anne opiskelee HAAGA-HELIAssa medianomiksi ja paneutuu journalistiseen kirjoittamiseen, hän nimittää Bibloa yhteisölliseksi mikromediaksi. Ensimmäinen päätoimittajamme Karoliina Malmelin keksi päivittyvän sähköisen kirjan käsitteen, mutta tuorein konseptimme on TKI-yksikön johtajan ja nyt myös vararehtorimme Lauri Tuomen hahmottelema ammatillinen mikroyhteisö.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, mitä Biblo pitää sisällään: tietoa, asiaa ja ajankohtaista sekä päivittyvää tietoa yhteisöviestinnästä, työyhteisöistä ja niiden kehittämisestä entistä inhimillisemmiksi ja samalla tuottavammiksi ja pidempään jaksaviksi sammoiksi. Siihen tarvitaan sekä taloushallinnon, viestinnän, markkinoinnin, myynnin, johtamisen että HR-asiantuntijoita, mutta ennen kaikkea menestymisen ratkaisee yhteinen tekemisen ja jakamisen meininki.
Biblon työpohjat ovat hyvä alku yhteiselle strategioiden ja suunnitelmien työstämiselle Biblossa erilaisissa tiimeissä. Biblo on ryhmätyöalusta.
Viestijät haluavat tutkimusten mukaan kouluttaa itseään jatkuvasti, mutta useinkaan aika siihen ei riitä, joten verkkokurssi on heille sopiva ratkaisu. Viestinnän välineet kehittyvät nopeasti ja on tärkeää päivittää tietojaan uusien tutkimusten avulla. Biblo auttaa löytämään uutta tietoa.
Testejä tehden voi saada ajatuksia siitä, mitä parannettavaa omassa toiminnassa on ja mitä ei ole huomannut tai muistanut viime aikoina omassa viestinnässään. Rutiinit peittävät alleen joskus uusia ja tärkeitäkin asioita.
Parempi vielä on kysyä omalta ryhmältään, millainen tunnelma on ja mitä he kaipaisivat lisää. Kyselyitä Biblossa on helppo tehdä ja vastaukset kootaan nimettöminä, joten avoimuus ei kostaudu eikä kannata aristella vastatessasi kyselyihin Biblossa.
Ns. vanha Biblo kirjahyllyineen lähti ajatuksesta, että ammattilaiset haluavat jakaa tietoa ja taitojaan. Siitä periaatteesta Biblo ei ole tinkinyt, mutta on tehostanut sisältöjään niin, että niitä voidaan muokata aina tarpeen mukaan. Liitteet ja linkitykset antavat lisää mahdollisuuksia tiedonvälitykseen.
Biblo luuli jo kahdesti aiemmin löytäneensä oikean käyttäjäyhteisönsä, kun vuoden 2009 lopussa sitä kokeiltiin ensimmäisen kerran HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun työyhteisöviestinnän opetuksessa, ja toisen kerran, kun se löysi kumppanikseen Infor Oy:n ja kuvitteli tulleensa julkaisualustaksi. Nyt elokuisena – ja toivottavasti kauniina – 26. päivänä Biblo vihdoin lanseerataan. Biblo näkee oman tehtävänsä nyt aikaisempaa laajemmin viestinnän uudistajana. Kaikki me tarvitsemme viestintää!
Huvila Oy suunnittelema biblo.fi:n vaaleanvihreä logo on puhekuplan muotoinen. Keväällä 2010 logo sai yläkulmaansa TM-tunnuksen, kun Biblosta tuli rekisteröity tavaramerkki EU:n alueella. Yhä painokkaammin Biblo julistaa perussanomaansa: Keskustelu on vastuunottamista.